13.3. Ympäristövaikutukset

Raitiotie on lähtökohtaisesti tehokas ja ympäristöystävällinen joukkoliikennemuoto, joka parhaimmillaan mahdollistaa kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumisen. Raitiotiehankkeet sijoittuvat yleensä olemassa oleviin keskustoihin ja valmiiseen rakenteeseen, jolloin merkittäviä luontovaikutuksia ei juuri ole, vaikka kokonaan poissuljettuja ne eivät ole. Muita ympäristövaikutuksia sen sijaan on enemmän ja ne voivat olla myös positiivisia. Yleisimmät ympäristövaikutukset liittyvät taulukossa 13.3 esitettyihin asioihin.

Vaikutuksen kohde	Esimerkkejä ja/tai arviointimenetelmiä	Haittojen ehkäisy, lieventäminen ja seuranta
Ilmanlaatu ja ilmasto	Selvitetään tarvittaessa yleissuunnitteluvaiheessa esim. mallintamalla.	Vaikutus ilmanlaatuun ja ilmastoon lähtökohtaisesti positiivinen, ei tarvetta haittojen ehkäisyyn tai lieventämiseen.
Melu Raitiotieliikenne Sähkönsyöttöasemat	Meluvaikutukset ja mahdolliset haittojen lieventämistoimenpiteet selvitetään melulaskentojen avulla. Ohjeita: Ympäristöministeriön ohjeistus 20/2007 raitiotieliikenteen melun arvioinnista. Tampereen kaupunki on lisäksi laatinut asiaa koskevan oman ohjeen Raitioliikenteen melupäästö ja suositus väliaikaisista arvioista käytettäväksi Tampereella maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa (Ramboll, 2018. Raitiotien koeliikenteen alkaessa tehdään melumittauksia erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Tulosten perusteella Tampereen kaupungin ohjetta päivitetään vastaamaan todellista tilannetta.	Kaavamääräykset, radan geometrian suunnittelu, kalustovalinnat, nopeusrajoitukset häiriintyvissä kohteissa ja kaarteissa Sähkönsyöttöasemien sijainti, rakennuksen sijoittaminen tontille ja äänenvaimennus, laitevalinnat Seuranta melumittauksin
Raitioliikenteen aiheuttama runkomelu ja tärinä	Runkomelu- ja tärinävaikutukset arvioidaan ja hallintatoimenpiteet suunnitellaan mm. maaperäolosuhteiden, käytettävän kaluston, rakennusten perustamistavan (rakennusvalvonta), iän sekä häiriöherkkien toimintojen ja laitteiden mukaan. Suomessa ei ole annettu ohje- tai raja-arvoja maa- ja tunneliliikenteen runkomelulle. Suomessa tehdyissä runkomeluselvityksissä ohjearvona asuinrakennuksilla avoradoilla on tyypillisesti kuitenkin käytetty rajaa LpASmax ≤ 35 dB. Ohjeita ¹⁾ Talja, A. ja Saarinen, A. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, I Esiselvitys, VTT:n tiedotteita 2468, 2009. VTT:n tärinään liittyvät julkaisut ja suositukset.	Kaavamääräykset koskien rakennusten välipohjien suunnittelua ja rakentamista. Otettava huomioon raitiotiestä aiheutuvan värähtelyn taajuusalueet Raitiotieradan routaeriste Raitiotieliikenteen nopeusrajoitukset Seuranta tärinämittauksin
Kaupunkivihreän väheneminen	Rakentamisen vuoksi poistettavat katupuut ja -pensaat Välikaistoilta, viheralueilta, puistoista ja tonteilta otettava tila raitiotierataa varten	Puuston ja kasvillisuuden suojaaminen rakentamisen aikan Korvaavat istutukse Suunnitelmien tarkastus ja luovutettavan kohteen vastaanottotarkastus seurantamenetelmänä
Maaperä	Pilaantuneet maat raitiotieradan alla, maaperän kunnostustarve sekä siihen liittyvät ilmoitukset ja luvat. Pilaantuneet maat poistetaan pääsääntöisesti rakentamisen vuoksi tehtävään kaivusyvyyteen saakka. Uusiomateriaalien käyttö sekä siihen liittyvät luvat ja ilmoitukset Raitiotien penkereiden eroosiosuojaus	Maaperän kunnostus Lupa- ja ilmoitusmenettelyt edellyttävät loppuraportin tekemistä luvan myöntäneelle viranomaiselle. Tämä toimii seurantamenetelmänä. Pätee myös uusiomateriaalien käyttöön.
Pohjavesi	Rakentaminen pohjavedenpinnan alapuolella Pohjaveden alentaminen pysyvästi vaatii vesilain mukaisen luvan. Työnaikainen alentaminenkin vaatii tietyissä tilanteessa vesilain mukaisen luvan. Pohjavesisuojauksen toteuttaminen ei yleensä ole tarpeellista raitiotieradan vuoksi. Radan liukkaudentorjunnassa suolan käyttö on korroosion vuoksi kielletty. Suolan tilalla käytetään hiekkaa ja kaliumformiaattia.	Pohjavesiolosuhteiden huolellinen selvittäminen Pohjavesiputkien asentaminen Vesilupamääräykset Suunnitteluratkaisut Seurantana pohjaveden korkeuden ja laadun mittaaminen lupaviranomaisen edellyttämällä taajuudella ja analyysivalikoimalla
Pintavesi	Vesistösiltojen rakentaminen vaatii vesilain mukaisen luvan	Vesilupamääräykset Vesistöön ja uomaan vaikuttavien töiden ajoittaminen Työmenetelmät Siltatyypin valinta Seurantamenetelmänä pintavesien laaduntarkkailu lupaviranomaisen edellyttämällä taajuudella ja analyysivalikoimalla
Suojellut kasvi- tai eläinlajit	Esimerkiksi direktiivilajit kuten viitasammakko ja liito-orava, joka on varsin yleinen myös kaupunkialueella. Näiden lisääntymis- ja levähdysalueiden heikentäminen ja hävittäminen on kielletty.	Otetaan huomioon suunnittelussa esim. muuttamalla radan linjausta Suunnitellaan ja toteutetaan sellaiset toimenpiteet, joilla turvataan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ekologinen toiminnallisuus, pinta-ala ja laatu 2) Tarvittaessa haetaan poikkeamista ELY:ltä 3) ja toteutetaan poikkeamisluvan edellyttämät kompensaatiotoimenpiteet Seuranta poikkeamisluvan mukaisesti, yleensä määrävälein tehtävä laji-inventointi
Rakennettu ympäristö ja kiinteistöt	Ajolankojen seinäkiinnitykset ja niistä sopiminen Kiinteistörasitteet ja niistä sopiminen Tonttiliittymien poistuminen ja korvaavista liittymistä sopiminen Lunastukset Kaavamuutokset ja asemakaavasta poikkeamisluvat Uusien rakenteiden sopiminen esim. kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ympäristöihin	Hyvä suunnittelu ja laadukas toteutus Materiaalivalinnat Kompensaatiot ja ennallistaminen Rakentamisesta aiheutuvan vahingon korvaaminen Suunnitelmien tarkastus ja luovutettavan kohteen vastaanottotarkastus seurantamenetelmänä
Sähkömagneettinen säteily	Raitiotien sähköjärjestelmän johtimet luovat ympärilleen magneettikentän, joka on verrannollinen virran suuruuteen. Raitiotien aiheuttamat magneettikentät vaimenevat nopeasti maan yleisen magneettikentän tasolle kun siirrytään kauemmas johtimista.	Raitiotien magneettikentät eivät aiheuta haittaa ulkopuolisille. Vaikutuksia raitiotien läheisyydessä sijaitseviin herkkiin laitteisiin voidaan simuloida. Tampereen ratikan vaikutukset on simuloitu ja testiajojen yhteydessä tehdyissä mittauksissa simulaation tulosten on todettu vastaavan todellisuutta.

Taulukko 13.3. Yleisimmät ympäristövaikutusten kohteet ja esimerkit/arviointimenetelmät.

1) Raitiotieliikenteen runkomelu- ja tärinävaikutusten arviointi perustuu VTT:n ohjeisiin: Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, VTT 2468 sekä Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, 2004, VTT 22784. Raitiotien koeliikenteen alkaessa on tarkoituksenmukaista tehdä myös tärinä- ja runkomelumittauksia, jotta voidaan varmistaa Tampereen raitiotiehankkeen yhteydessä tehtyjen arviointien oikeellisuus. Tarvittaessa voidaan laatia VTT:n ohjeen 2468 soveltamisohje Tampereen raitiotieliikenteen runkomelu- ja tärinävaikutusten arviointia varten.

2) Lieventäminen tarkoittaa sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla hanke ei hävitä tai heikennä yhtäkään lisääntymis- ja levähdyspaikkaa edes väliaikaisesti. Toimenpiteiden on sisällyttävä toimijaa velvoittavina johonkin viranomaispäätökseen ja niiden vaikuttavuudesta tulee olla varmuus. Tällöin ei luonnonsuojelulain 49 §:n mukainen poikkeamislupa ole tarpeen hankkeen toteuttamiseksi, kuten voisi olla ilman lieventävien toimenpiteiden toteuttamista. Viranomaispäätöksen valmistelun yhteydessä on lieventävien toimenpiteiden riittävyydestä syytä joko neuvotella ELY-keskuksen kanssa tai tarvittaessa pyytää lausunto, jos kyse on muun viranomaisen kuin ELY-keskuksen päätöksestä.

3) Direktiivilajin suojelusta on mahdollista poiketa ELY-keskuksen myöntämällä poikkeusluvalla
(Luonnonsuojelulaki 49 §). ELY voi myöntää poikkeusluvan, jos

hanke on valtakunnallisesti tai yleisen edun kannalta merkittävä
muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole
poikkeaminen ei haittaa lajin suotuisan suojelun tason säilyttämistä sen luontaisella levinneisyysalueella.

Muokattu viimeksi:

Muutoshistoria:

Tulosta kappale