5.4.1 Ylitysjärjestelyjen valinta ja turvallisuusluokitus
Jalankulun ja pyöräliikenteen risteämiset raitioradan kanssa toteutetaan turvallisimmin yli- tai alikulkuna. Rakennetussa ympäristössä yli- tai alikulkujen rakentaminen on kuitenkin usein mahdotonta.
Raitiotien ja jalankulun ja pyöräliikenteen tasoristeysten (ylityspaikka, suojatie tai pyörätien jatke) suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon:
- raitiotien nopeustaso
- väistämisvelvollisuudet
- ylitysmatkan pituus
- odotustilan pituus ennen raitiotien ylitystä
- ylityksen tasaisuus ja kitka
- ylityksen merkitseminen ja havaittavuus
- esteettömyys (katso myös luvut 3.4 ja 6.3)
- valaistus
- näkemät (luku 5.5.)
- valo-ohjaus ja painonappien sijoittaminen (katso myös luku 3.6).
- suojaetäisyys reunakiven ja ATU:n välillä (luku 5.4.5).
Ylityspaikoissa tulee olla hyvät näkemät molempiin suuntiin, jolloin raitiovaunun kuljettajalla on tarvittaessa mahdollisuus pysähtyä ja ylittäjä näkee raitiovaunun. Näkemien mitoitus on esitelty kohdassa 5.5. Kaikissa ylityspaikoissa tulee myös huolehtia riittävästä valaistuksesta. Ylityspaikoissa valaistuksen ohjearvona käytetään Väylän suojatieylityksen vaatimusta, keskiarvo Ehm = 20 lx ja Uo = 0,4. risteämiskohdissa voidaan käyttää lisäksi tehostevalaistusta.
Ylitysjärjestelyjen turvallisuusluokitus on esitetty taulukossa 5.4.1. Suunnittelun tavoitteena on hyvä (vihreä) turvallisuustaso, mutta jos se ei ole rakennetussa ympäristössä mahdollista, tyydyttävä (keltainen) taso on mahdollinen. Huonoa (punainen) tasoa tulee välttää. Taulukossa on esitetty myös ei mahdolliset (sininen) ratkaisut.
Muokattu viimeksi:
Muutoshistoria:
5.4.1 Ylitysjärjestelyjen valinta ja turvallisuusluokitus
01.11.2022 Päivitetty ylityspaikkojen valaistuksen ohjearvo.