6.3. Pysäkkien esteettömyys ja esteetön kulku pysäkeille

Raitiotien pysäkkilaiturit sekä niille johtavat jalankulkuyhteydet suunnitellaan pysäkkityypistä riippumatta aina vähintään toisesta päästä esteettömiksi. Liikennevalo-ohjatulla katujaksolla kulku raitiotiepysäkille järjestetään lähtökohtaisesti valo-ohjattuna suojatienä ajoradan yli. Jokaiselle pysäkille suunnitellaan lähtökohtaisesti ainakin yksi valo-ohjattu suojatie raiteiden ylitse. Pysäkeillä, joissa raitiotien rinnalla molemmilla puolilla kulkee ajoneuvoliikenne, valo-ohjaamattomaan päähän pyritään tekemään porrastus tai lisätään raitiotiestä varoittava liikennemerkki. Tapauskohtaisesti, erityisesti jos pysäkin vieressä ei ole ajorataa, voidaan radan ylitykset molemmissa päissä suunnitella ilman valo-ohjausta, ja myös ylityspaikkana eikä suojatienä. Toisen pään järjestelyt voivat olla kevyemmät, mikäli luontevat kulkureitit, liikennemäärät tai nopeustaso eivät vaadi valo-ohjausta. Laitureille johtavissa ylityspaikoissa noudatetaan kohdassa 5.4 kuvattuja ratkaisuja.

Laiturin reunan ja raitiovaunun oven kynnyksen nimellinen etäisyys tulee olla vaakasuunnassa vaunun päissä sijaitsevilla yksilehtisillä ovilla 60 mm ja vaunun keskellä sijaitsevilla kaksilehtisillä ovilla 40 mm. Matkustajaliikenteessä mittavaihtelu saa korkeussuunnassa olla ± 30 mm. Näillä etäisyyksillä esimerkiksi jalan kiilautuminen raitiovaunun ja laiturin välille ei ole mahdollista.

Jokaiselle raitiopysäkkien laitureille toteutetaan varoittavat ja kulkua ohjaavat raidat näkövammaisille henkilöille. Näkövammaisten ohjaus toteutetaan ensisijaisesti liikennevalo-ohjatun ylityspaikan suunnasta, ja kulku ohjataan aina raitiovaunun kulkusuunnassa ensimmäiselle kaksilehtiselle ovelle. Kuvissa 6.3 a)-d) on esitetty eri laiturityyppien taktiiliopastus ja odotustilan mitoitus.  

Kuva 6.3 d) Ohjaavien ja varoittavien laattojen sijoitus pysäkillä (ks. kuva 6.3. a).

Kuvan 6.3. d) mitat ovat minimimittoja, jotka mahdollistavat esteettömän liikkumisen ohjaavan raidan molemmilla puolilla, pyörätuolilla ja avustajan tai opaskoiran kanssa sekä koneellisen talvihoidon. Sähköpyörätuolin kääntämiseen tarvittava vapaa tila (halkaisija 2,5 m) on varmistettava katoksen edessä ja katoksen vieressä/sivussa tms. Minimi vapaa tila on löydyttävä myös keskilaiturin katoksen kohdalta, joten esim. roska-astiat, opasteet, myyntiautomaatit ym pitää sijoittaa katoksen keskilinjaan tai muuten siten, että kuvan mukaiset tilat jäävät liikkumiseen.

Kulkua ohjaavan raidan etäisyys varoittavan laatan reunasta on vähintään 70 cm. Kulkua ohjaavan raidan ja pysäkkikatoksen tai muun rakenteen välinen etäisyys on vähintään 70 cm, ja poikkeustapauksessa ääriarvona voidaan pitää 40 cm. Ääriarvoja tulee käyttää vain poikkeustapauksessa, esimerkiksi jos raitiotietä rakennetaan kapeaan katutilaan, eikä kaikkien liikennemuotojen vaatimia kaistaleveyksiä muuten saada mahtumaan.  Pysäkkien materiaaleista on kerrottu tarkemmin luvussa 7.3.2. Pysäkeille tulee kaikkialla suunnitella kiinteistä esteistä vapaaksi leveydeksi 225 cm koneellisen kunnossapidon mahdollistamiseksi.

Tampereella käytettävässä pysäkkikatosmallissa (Idis, JCDecaux) on päätyseinäkkeet (kuva 6.3 e-g). Pysäkin matkustajamäärästä riippuen roskakoreja sijoitetaan kullekin laiturialueelle tarpeen mukaan.

Kuva 6.3 e-g) Tampereella käytössä olevat pysäkkikatosmallit

Muokattu viimeksi:

Muutoshistoria:

6.3. Pysäkkien esteettömyys ja esteetön kulku pysäkeille
01.11.2022 Päivitetty ohjetta ylitysjärjestelyistä.
17.11.2022 Päivitetty ohjeistusta pysäkkien kiinteistä esteistä vapaasta leveydestä.  Lisätty uudet kuvat Tampereella käytössä olevista pysäkkikatosmalleista.
15.01.2024 Päivitetty kuvat 6.3 a) - 6.3.b).
15.03.2024 Päivitetty kuvat 6.3 a) - 6.3 c).
25.03.2024 Lisätty ensimmäiseen kappaleeseen teksti: "Pysäkeillä, joissa raitiotien rinnalla molemmilla puolilla kulkee ajoneuvoliikenne, valo-ohjaamattomaan päähän pyritään tekemään porrastus tai lisätään raitiotiestä varoittava liikennemerkki."

Tulosta kappale