Usein kysytyt kysymykset

Täältä löydät vastauksia yleisimpiin Ratikkaa koskeviin kysymyksiin.

Ratikan vuoroväli on arkisin ja lauantaisin klo 5-24 välillä aina sama: 7,5 minuuttia. Sunnuntaisin vuoroväli on harvempi.

Ratikka pysähtyy automaattisesti kaikille pysäkeille, joten kyytiin on helppo siirtyä tai jäädä pois.

Sekä vaunun sisällä että ulkona sisäänkäynnin vieressä on pysäkkipainike, jota painamalla kuljettaja tietää olla pysähtyneenä normaalia pidempään.

Tampereen Ratikka on osa Tampereen seudun joukkoliikennettä ja sen lippuhinnoittelu on linjassa Tampereen seudun muun joukkoliikenteen kanssa. Se, millainen hinnoittelu tulee vuonna 2021 olemaan, ei ole vielä tiedossa.

Lemmikit saavat myös matkustaa Tampereen Ratikan koirapaikoilla, joskin ne on suunniteltu ennen kaikkea opaskoirille.

Eron huomaa.  Koska Ratikka kulkee omalla väylällään, muusta liikenteestä johtuvia jarrutuksia ja kiihdytyksiä ei juurikaan tule.  Tienä raitiotie on myös tasainen, eikä töyssyjä juuri ole. Vaunu kiihtyy ja hidastuu tasaisesti.

Kyllä, tavoitteena on aidosti esteetön ja turvallinen raitiotiejärjestelmä myös heille. Erilaiset kuntalaisryhmät ovat arvioineet vaunujen tilojen ja ratkaisujen käytettävyyttä suunnitteluvaiheessa. Mukana arvioimassa on ollut laaja joukko eri tavoilla liikuntarajoitteisia tamperelaisia. Vaunun sisustusratkaisuissa on panostettu esteettömyyteen ja mm. huononäköisten ja näkövammaisten tarpeet on huomioitu.

Ratikassa on erityisesti huomioitu jalankulkijaturvallisuus. Keulan muoto ja puskurin sijainti on suunniteltu mahdollisimman turvallisiksi. Havaittavuuteen vaikuttavat erityisesti vaunun väri ja valaistus. Ne takaavat, että vaunun havaittavuus on hyvä kaikissa olosuhteissa ja eri vuorokauden aikoina.

Myös kulkemisen sujuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Esimerkiksi vaunuun siirtyminen on esteetöntä: laiturin ja vaunun väli on vain 4 cm. Myös pysäkit ovat hyvin valaistut, ja niille kulku on esteetöntä.

Vaunun sisäosien suunnittelussa turvallisuus ja matkustusmukavuus on huomioitu monin tavoin. Matkustamo on valoisa ja avara. Kaiteet ja kahvat on sijoiteltu niin, että ne ovat eri kokoisten matkustajien ulottuvilla. Matkustamossa ei ole myöskään teräviä kulmia. Vaunuissa on lisäksi kameravalvonta, jolloin Ratikan kuljettaja pystyy seuraamaan, mitä vaunuissa tapahtuu.

Turvalliseksi Ratikan tekee myös sen tasainen kyyti. Kun muu liikenne ei vaikuta niin paljon Ratikan liikkumiseen, vauhti kiihtyy ja hidastuu tasaisesti. Kaupunkialueella vauhti on kohtuullisen hidasta: Ratikka kulkee noin kahtakymppiä, mikä myös osaltaan varmistaa turvallisen kulun.

Vaunun havaittavuus – erityisesti vaikeissa olosuhteissa – luodaan viimekädessä valoilla. Tuulilasin alalaitaan on sijoitettu LED-huomiovaloraita ja yläosaan voimakkaasti valaistu linjakilpi, jotka luovat voimakkaan kontrastin tummaa taustaa vasten. Ajovaloina on hyvin näkyvät LED-valot.

Raitiovaununussa on panostettu lastenvaunutilaan. Vaunu on bussiin verrattuna suuri ja lastenvaunuille on varattu paikat vaunujen varsin väljistä monitoimitiloista. Tavoitteena on aidosti esteetön Ratikka, joka on esteetön myös perheen pienimmille.

Ratikassa on paikka 12 lastenvaunulle tai 6 isolle pyörätuolille, 6 paikkaa polkupyörälle, 4 paikkaa opaskoiran kanssa matkustavalle. Kaikki mainitut eivät mahdu vaunun monitoimialueelle samaan aikaan, mutta 50 neliömetrille (vapaa lattiatila) mahtuu kyllä monenlaista matkustajaa. Istumapaikkoja Ratikassa on kaikkinensa 104. Enimmillään Ratikassa on tilaa 264 matkustajalle.

Tampereen Ratikka on ilmastoitu. Sisälämpötila pyritään pitämään 21 asteessa, vaikka ulkona olisi +35 tai -35 astetta. Ilmastoinnin lisäksi vaunuissa on muitakin lämmityskeinoja kylmän talven varalle.

Helsingin ratikasta poiketen Tampereen Ratikka kulkee molempiin suuntiin. Kun ovet eivät ole kohdakkain, saadaan liikkumisesta sujuvampaan. Esimerkiksi pyörätuolipaikalta on tällä ratkaisulla mahdollisimman lyhyt matka Ratikan ovelle. Ratkaisuna tämä on ainutlaatuisen tamperelainen, eikä meillä ole tiedossa, että sitä olisi jossakin muualla maailmassa.

Penkit on valmistettu laminaatista, joiden puukuvio on tuomi. Oikea puu ei kestäisi käytössä ja pinnan puhtaanapito olisi mahdotonta. Oikea puu ei myöskään täytä raideliikennekaluston materiaaleille asetettuja palonkestovaatimuksia.

Koska Tampereen Ratikan vaunut ovat kahteen suuntaan ajettavia, päätepysäkillä suunnan muutos hoituu vaihteella, joka sijaitsee laiturin jälkeen. Kun matkustajat ovat jääneet Pyynikintorin pysäkillä pois, vaunu jatkaa matkaa eteenpäin pistoraidetta, kunnes pääsee vaihtamaan toiselle raiteelle. Kulkusuunnan muuttuessa vaihtuvat myös keulan ja perän valot sekä linjanäyttöjen sisältö.

Ratikka tarvitsee sähköä kulkeakseen, mutta siinä on myös oma akusto. Siitä saavat virtaa ohjaamon laitteet, ilmastointi ja vaunun valaistus. Ratikka voi tarvittaessa ajaa akuillaan ilman ajolankaa noin 200 metriä, esimerkiksi varikolla. Suunnittelussa ollaan varauduttu siihen, että vaunuihin voidaan lisätä akkuja energian varastoinnin teknologian kehittyessä.

Tampereen rataverkko on aika mäkinen. Suurin kaltevuus on Hermiankadun seitsemän prosenttia, ja monia neljän prosentin kaltevuuden paikkoja löytyy myös. Vaunu jaksaa kyllä kulkea mäen, vaikka vain kolme neljästä telistä olisi käytössä. Vaunussa on myös sutimisenestojärjestelmä, joka varmistaa sen, että pito on kaikilla pyörillä. Luistonestojärjestelmä estää pyörien lukkiintumisen. Liukkaalla kelillä otetaan käyttöön vaunun kitkaa lisäävä hiekoitusjärjestelmä. Puiden lehtien ja muun aineksen poistaminen raiteilta on normaaliin käytäntö.

Ratikan älykkyys on erityisesti palveluja, esimerkiksi kännykkään tulevaa ajantasaista tietoa Ratikan täyttöasteesta ja erikoispaikoista. Tavoitteena on helpottaa ihmisten liikkumista.

Vaunut valmistavalla Transtech on käynnistänyt oma älyratikka-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää autonomisesti kulkeva ratikka vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman myötä älykästä toimintaa rakentuu Ratikkaan vaiheittain – ensimmäisessä vaiheessa ratikka voisi kulkea ilman kuljettajaa esimerkiksi varikolla.

Sähköllä kulkevana Ratikka ei itsessään aiheuta päästöjä. Vaunun suunnittelussa energia- ja materiaalitehokkuus on toiminut läpileikkaavana perusteena. Valaistus toteutetaan LED-valoilla ja vaunun rakennusmateriaalit ovat lähes kokonaan kierrätettäviä. Lue lisää Ratikan ympäristövaikutuksista.

Vuohenojan kohdalle toteutetaan raitiotien rakentamisen tässä vaiheessa pysäkkivaraus. Kyseinen pysäkki on ollut raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa mukana pysäkkikohtaisessa matkustajamäärätarkastelussa, ja silloin on todettu, että Palvaanniemen ja Vuohenojan maankäyttö ja asukasmäärä eivät tällä hetkellä riitä raitiotiepysäkin käyttöönottoon. Alueella ei myöskään sijaitse merkittäviä palvelu- tai työpaikkakohteita. Raitiovaunu pysähtyy aina joka pysäkillä, joten kaikilla pysäkeillä täytyy olla riittävän suuri käyttäjäpohja. Jos pysäkkejä on liian paljon, niin matka-aikaa ei saada kilpailukykyiseksi, koska jokainen pysähdys vie vähintään minuutin. Paikalla on kuitenkin haluttu säilyttää pysäkkivaraus, joka antaa mahdollisuuden raitiotiepysäkin toteuttamiselle, jos se myöhemmin katsotaan tarpeelliseksi.

Vuohenojan kohdalla tehokasta joukkoliikennepalvelua tarjotaan jatkossakin Messukyläntien puolella.

Huhtikuussa 2019 tehty päätös vuoden 2021 linjastosta määrittelee joukkoliikenteen palvelutason ja linjareitit. Lisätietoa löytyy täältä: http://joukkoliikenne.tampere.fi/ohjeita-ja-tietoa/linjasto2021.html

Bussien ja ratikoiden pysäkit sijaitsevat samalla laiturilla. Laiturin toisella puolella on bussipysäkki ja toisella puolella ratikkapysäkki, joten siirtymä ei ole pitkä.

Hermiankadun pysäkki on päätetty rakentaa, mutta sen liikennöintiä ei ole päätetty. Yksi vaihtoehto on, että Hervantajärvelle menossa oleva vaunu ajaa Hermiankadun kautta aamuisin ja iltapäivisin toisin päin. Sekin on mahdollista, että kadulle ei liikennöidä vielä alkuvaiheessa, mikäli liikennöinti ei sovi järkevästi aikataulurakenteeseen.

Pysäkkien paikkoja hahmoteltiin jo kaavavaiheessa. Radan profiili määrittää niiden lopullisen sijainnin. Tarkkaan sijaintiin vaikuttavat mm. kaarteet ja teiden risteykset. Pysäkki ei voi olla heti kaarteen jälkeen, jotta Ratikka mahtuu pysäkille suorana, eikä tuki risteystä.

Raitiotien pysäkit voit katsoa PDF-muodossa tai  Oskari-karttapalvelusta: > Karttatasot -> Joukkoliikenne -> Raitiotiepysäkkien tilavaraukset vaihe 1 (2017).

Raiteet rakennetaan eteläiseen tunneliin, ja pilarit jäävät paikalleen. Eteläisen tunnelin pohjaa tarvitsee madaltaa, jotta Ratikka ajolankoineen mahtuu kulkemaan tunnelissa.

Bussit ja muu autoliikenne tulevat kulkemaan pohjoisessa tunnelissa, minne liikenne siirtyy tämän vuoden aikana.

Hervannassa kahden raidekiskon väli on kapeimmillaan noin 1,7 metriä. Jos kaksi Ratikkaa ohittavat toisensa esimerkiksi Kanjoninkadun pysäkin kohdalla, vaunujen väliin jää vielä noin 0,5 metriä.

Tarkemmat tiedot raitiotien rakentamisesta löytyvät Raitiotieallianssin sivuilta.

Raitiovaunut ovat suomalaista tekoa. Transtech suunnittelee vaunut Oulussa ja valmistaa ne Otanmäen tehtaalla, Kajaanin kupeessa. Vaunujen muotoilun ja värityksen suunnittelee turkulainen Idis Design.

Ratikan täysikokoinen, puinen malli eli maketti on nähtävillä Tampere-talon Sorsapuistosalissa 21.-26.2.2019 klo 14-19. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ratikan kyytiin pääset vuonna 2021, kun raitiotien ensimmäinen vaihe valmistuu. Silloin pääset kulkemaan Ratikalla linjoilla, jotka vievät Pyynikintorilta Hervantaan sekä TAYSiin. Kaupallinen liikennöinti aloitetaan Tampereelle 9.8.2021.

Varsinaista liikennöintiä ennen suoritetaan koeajoja, joten näet Ratikan katukuvassa jo ennen varsinaisen liikennöinnin aloittamista. Koeajot aloitetaan Hervannassa vuoden 2020 maaliskuussa.

Kaupallinen koeliikenne aloitetaan 1.4.2021. Silloin Ratikan kyytiin otetaan matkustajia, mutta bussit kulkevat vielä nykyisillä reiteillään, koska ratikkaliikenne ei toimi vielä täydellä teholla.

Ratikan liikennöitsijä vastaa rekrytoinneista ja kuljettajien kouluttamisesta. Ratikan liikennöitsijäksi valittiin VR. Rekrytointien aikataulusta kerrotaan tarkemmin syksyllä 2019.

Radan kunnossapito hoidetaan radan kunnossapitoallianssin avulla. Kunnossapito alkaa jo lokakuussa 2018.

Kysy Ratikasta. Me vastaamme.

Jos jokin jäi vielä askarruttamaan, jätä oma kysymyksesi sivun alareunassa.
Katso kuitenkin ensin, löytyykö vastaus näistä pohdinnoista.

Jouko Korhonen 09.08.2019

Asennetaanko Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteykseen ns. kolmiovaihde, jotta joskus myös Pyynikintorin suunnasta voisi liikennöidä Hatanpään suuntaan?

Rata muodostaa kolmion Hatanpäänvaltatien ja Hämeenkadun risteyksessä ja joka suunnassa on vaihteet siten, että kaikkiin suuntiin voidaan liikennöidä. Näin ollen myös kysytyn suunnan ajaminen on mahdollista.
Hannele 09.08.2019

Saako pysäkin kohdalla kulkea raiteiden ylitse vai miten vaihdetaan puolta Hallilan pysäkillä?

Pysäkkien molempiin päihin tulevat suojatiet tai raiteiden ylityspaikat, joten puolenvaihto on aina mahdollista pysäkeillä.
Lähetä uusi kysymys

Paras tieto Raitiotien rakentamisesta on Raitiotieallianssin sivuilla.

Raitiotieallianssi.fi