Tampereelle rakennetaan raitiotie kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä osassa toteutetaan raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosina 2017–2021. Osan 2 suunnittelu on käynnissä ja rata on tavoitteena rakentaa Pyynikintorilta Lentävänniemeen vuosina 2021–2024. Tältä sivulta saat tietoa Ratikan vaikutuksista ja historiasta.

Yli sata vuotta Ratikkaa Tampereella

Tampereen Ratikan tarina alkoi jo vuonna 1907, kun raitiotien rakentamisesta tehtiin ensimmäisen kerran aloite. Raitiotien valmistelutyöt jäivät kuitenkin maailmansodan jalkoihin.

1920-luvun taitteessa Ratikka palasi takaisin keskusteluihin, mutta tamperelaisten joukkoliikennevälineeksi valikoitui bussi.

Polttoainepula koetteli Tamperetta 1940-luvulla ja tilanteen ratkaisemiseksi kaupunki päätti käynnistää vuonna 1948 johdinautoliikenteen. Rollikoilla huristeltiin Tampereella aina vuoteen 1976 asti. Vuonna 1977 Tampereelle saapui ensimmäinen nivellinja-auto.

Bussiliikennettä ja kalustoa on kehitetty Tampereella aktiivisesti vuosikymmenten ajan, mutta myös raideliikenteen kehittäminen on ollut tiiviisti mukana keskusteluissa. Vuonna 1991 käynnistettiin jälleen selvitys raideliikenteen kehittämisestä.

2000-luvulle tultaessa paikallisen joukkoliikenteen todettiin saavuttavan lähitulevaisuudessa kapasiteettinsä ylärajan Tampereen keskustassa; keskustan sijainti kapealla kannaksella kahden järven välissä ei mahdollistaisi tarvittavaa lisätilaa bussiliikenteelle. Pikaraitiotien luonnostelu aloitettiin vuonna 2001 ja raideliikenneselvityksen tekemisestä päätettiin seuraavana vuonna. Saman vuoden huhtikuussa selvitys muutettiin seudulliseksi.

2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kehitystyö eteni useiden suunnitelmien ja selvitysten muodossa kunnes vuonna 2010 käynnistettiin Tampereen modernin katuraitiotien alustavan yleissuunnitelman teko. Raitiotien toteuttamiseen tähtäävästä jatkosuunnittelusta tehtiin päätös alkuvuodesta 2012.

Tampereen Ratikka havainnekuva 2018

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen raitiotien yleissuunnitelman 16.6.2014 ja päätti toteuttaa raitiotien. Kehitysvaihe käynnistettiin välittömästi. Rakentamisesta päätettiin kaupunginvaltuustossa 7.11.2016. Raitiotiehankkeella oli valtuustossa 41 kannattajaa ja 25 vastustajaa. Yksi äänesti tyhjää.

Tampereen raitiotien rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2017.

Miten rakentaminen etenee?

Ratikka on kasvun ja kehityksen mahdollistaja

Ratikka mahdollistaa Tampereen kasvun ja kehityksen monin tavoin. Sen lisäksi, että se tarjoaa uuden liikkumismuodon, se yhdistää kodit, koulut, työpaikat ja palvelut. Vetovoimainen kaupunki tarjoaa asukkailleen laadukkaita palveluita, viihtyisän ympäristön ja sujuvan arjen, jossa liikkuminen on vaivatonta.

Raitiotie on polku sujuvampaan ja puhtaampaan arkeen. Tampereen raitiotie rakennetaan sujuvoittamaan arkeasi. Sen myötä Tampereelle saadaan entistä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi joukkoliikenneväline. Esteettömään Ratikkaan on helppo nousta niin lastenvaunujen, pyörätuolin kuin kantamustenkin kanssa ja matkustaminen on mukavaa ilmastoinnin ja väljien tilojen ansiosta.
Ratikkatöiden myötä Tampereen katukuva uudistuu ja Tampereelle saadaan mm. täysin uusi Hämeenkatu. Koska uuteen, kätevään, matkustusvälineeseen mahtuu kolme bussilastillista matkustajia, voidaan keskeisiltä pääkaduilta keskustasta ja Hervannasta vapauttaa tilaa kävelyyn, pyöräilyyn ja oleskeluun. Myös bussiliikenteen luotettavuus paranee syöttölinjoilla, kun bussireitit lyhenevät. Sen myötä mahdollisuudet sähköbussien hyödyntämiseen lyhyillä reiteillä paranevat. Vähäpäästöisempi joukkoliikenne tulee parantamaan ilmanlaatua Tampereen vilkkaasti liikennöidyillä alueilla.

Ratikka tarjoaa myös merkittäviä välillisiä päästövähennyksiä, joita syntyy, kun kaupunkirakennetta voidaan tiivistää ja joukkoliikenteen palveluja parantaa ja tarjota yhä useammille.

Kestävä kaupunki kulkee ratikalla

Ratikan vaikutukset Tampereeseen

Raitiotien rakentamisella on monenlaisia vaikutuksia Tampereen elinvoimaan. Vuosien 2016-2040 asuntorakentamisesta 70-75 % keskittyy raitiotievyöhykkeelle ja arvion mukaan vuonna 2025 n. 85 % ja vuonna 2040 n. 90 % Tampereen väestöstä asuu joukkoliikennevyöhykkeellä. Raitiotie mahdollistaa työpaikkakeskittymät ja synnyttää keskustahakuisille toiminnoille hyviä paikkoja keskustan ulkopuolelle, mm. Hervantaan, Turtolaan, Kalevaan ja Lielahteen. Arvion mukaan, vuonna 2040 kaupunkiseudun työpaikoista noin 50 % sijaitsee raitiotievyöhykkeellä.

Raitiotien rakentamisen tuo Tampereelle myös merkittäviä kiinteistötaloudellisia vaikutuksia. Raitiotien edellyttämä tiivis kaupunkirakenne tehostaa maankäyttöä ja raitiotie tuo ennakoitavuutta kiinteistökehityksen näkökulmasta. Raitiotiereitin varrella olevat kaupunginosat kiinnostavat sijoittajia. Raitiotien rakentaminen tuottaa kaupungille verotuloja rakennusaikana 7 M€ ja muun rakentamisen myötä tulevat vaikutukset ovat selvästi suurempia. Valtion investointituen lisäksi vaadittava Tampereen kaupungin oma panos palautuu kaksinkertaisena lisääntyvien lipputulojen, maanomistuksen arvonnousun, maankäytön tehostumisen hyödyn ja verotulojen kasvun vaikutuksesta.

Ratikka on itsessään elinkaari- ja liikennöintikustannuksilta edullinen, sillä rakenteilla ja vaunuilla on pitkä käyttöikä.
Rakentamisella on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Parhaimmillaan rakentamislohkoilla työskennellään noin 500 henkilön voimin. Käytettävistä alihankkijoista 60 % pirkanmaalaisia. Työmaan ulkopuolella rakentaminen työllistää myös materiaalitoimittajia ja tuotteiden valmistajia eri puolella Suomea. Liikennöinnin alettua työllisyysvaikutukset jatkuvat; Tampereen Ratikka tulee työllistämään noin 70 kuljettajaa, 10 liikenteenohjaajaa, lähes 20 asentajaa kalustohuoltoon sekä noin 20 työntekijää infran kunnossapitoon. Ratikka työllistää myös alihankkijoita tukemaan liikenteen sujumista.

Raitiotiehanke Tampereen kaupungin sivuilla

Suunnitelmista todeksi

Tampereen Ratikan tarina alkoi jo yli sata vuotta sitten. Videolta näet, miten se alkoi ja miten kaupunkilaiset ottivat helmikuussa 2019 vastaan maketin, Ratikan todellisen kokoisen mallikappaleen.

Mitä tähän mennessä on tehty ja mitä on tulossa?

Ratikan vaiheet