Kysymyksiä ja vastauksia Lielahti-Ylöjärvi -raitiotiestä

Mikä taho päättää raitiotien rakentamisesta ja milloin? Milloin rakentaminen voisi alkaa?

Nyt tehtävä hankesuunnitelma valmistuu huhtikuun 2027 loppun mennessä. Sen jälkeen Ylöjärven ja Tampereen kaupunginvaltuustot voivat päättää toteutussuunnitteluun ryhtymisestä. Tämänhetkinen arvio on, että raitiotien toteutussuunnittelu voi aikaisintaan ajoittua vuosille 2029–2031. Sen pohjalta valtuustot voisivat päättää rakentamiseen ryhtymisestä loppuvuodesta 2031. Tällöin rakentaminen voisi ajoittua vuosille 2032–2035.

Tuleeko raitiotiestä kyselyä tai kansanäänestystä Ylöjärveläisille?

Syyskuussa 2026 kaikki halukkaat voivat osallistua hankesuunnitelman yleisötilaisuuksiin ja karttakyselyyn.

Kansanäänestyksestä ei ole päätöstä eikä sellaista ole näillä näkymin tulossa. Päätöksen raitiotien rakentamisesta tekevät aikanaan sen hetkiset Tammpereen ja Ylöjärven kaupunginvaltuustot, ja kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan hankkeen etenemiseen äänestämällä kuntavaaleissa.

Miksi Tampereelle ei tule raitiovaunupysäkkiä Lielahtikeskuksen pysäkin pohjoispuolelle? Millä ehdoilla sellainen voisi toteutua?

Turvesuonkadulle Myllypuronkadun liittymän pohjoispuolelle suunnitelmissa on varaus, joka mahdollistaa raitiovaunupysäkin myöhemmän toteuttamisen. Pysäkkivarauksen lähiympäristössä ei ole tiedossa seuraavien 25 vuoden aikana riittävää asukas- ja työpaikkamäärää pysäkin toteuttamiseen.

Varaus tarkoittaa, että kohteeseen on teknisesti mahdollista toteuttaa raitiovaunupysäkki, jos sen lähiympäristön maankäyttö muuttuu mahdollisessa toteutussuunnitteluvaiheessa tai raitioliikenteen jo alettua. Tampereen Ratikan raitiovaunupysäkin toteuttaminen edellyttää 2500–3000 asukasta tai työpaikkaa pysäkin 800 metrin vaikutusalueella, kävelyetäisyydellä todellisia jalankulkuyhteyksiä pitkin. Reunaehdon tulisi täyttyä raitiotien suunnitteluvaiheen tietämyksen perusteella varmuudella seuraavien 15 vuoden aikana raitioliikenteen aloittamisesta. Raitiovaunupysäkin käyttäjämäärään vaikuttavat myönteisesti myös pysäkin vaikutusalueella sijaitsevat julkiset tai kaupalliset palvelut ja vaihtomahdollisuudet toisiin liikennevälineisiin.

Lielahti–Ylöjärvi-raitiotien pysäkkijärjestelmä tässä hankesuunnitelman laatimisvaiheessa perustuu ratkaisuun, jossa Lamminpään ja Nauhatehtaan pohjoisosien asutus käyttää Ylöjärven Teivon raitiovaunupysäkkiä. Tesoman, Lamminpään ja Nauhatehtaan eteläosista on nykyisen kaltainen bussiyhteys Lielahtikeskuksen ja Hiedanrannan raitiovaunupysäkeille.

Miten kaarrekirskuntaa ehkäistään mm. Soppeentien ja Hartuntien kulmassa?

Kaarrekirskuntaa ehkäistään suunnittelemalla raitiotien kaarteista mahdollisimman loivia. Soppeenmäessä käännös on kuitenkin niin tiukka, että kaarrekirskuntaa saattaa ilmetä. Harkitsemme tarkemman suunnittelun yhteydessä kiskojen rasvauslaitteen asentamista maastoon, jotta kirskuntaa saadaan hallittua.

Minne sijoitetaan autojen liityntäpysäköintipaikat?

Liityntäpysäköintipaikkoja on suunniteltu raitiotielinjan varrelle Leijapuistoon (50–100 autopaikkaa), Mäkkylään (150–200 autopaikkaa) ja Teivoon (100–150 autopaikkaa). Lisäksi Hiedanrantaan voisi sijoittua 100–200 autopaikkaa.

Tavoitteena on, että raitiotielinjan jatkaminen Ylöjärvelle mahdollistaa auton jättämisen jo Hiedanrantaa aikaisempaan raitiotien liityntäpysäköintiin.

Lue lisää: Liityntäpysäköintiselvitys

Leveneekö katualue viereisille tonteille raitiotien vuoksi? Joudutaanko rakennuksia purkamaan?

Raitiotien myötä katualue levenee paikoitellen tonteille. Pienempiä tonttirajan ylityksiä on pääosalla suunnitteluväliä ja joissain kohdin mennään tontille enemmänkin. Asuinrakennuksia ei ole tarpeen purkaa missään kohdassa. Ylöjärven puolella jouduttaneen purkamaan kolme teknistä tai liiketoimintaan liittyvää rakennusta sekä siirtämään yksi uuteen sijaintiin. Tampereen puolella jouduttaneen purkamaan tai muokkaamaan kuusi liikerakennusta.

Muuttuvatko tonttien ajoyhteydet raitiotien vuoksi?

Tavoitteena on keskittää mahdollisimman monien kiinteistöjen ajoyhteydet samojen liikennevalo-ohjattujen risteysten yhteyteen. Näin Ratikalle saadaan mahdollisimman sujuva kulku ja tonteille suuntautuva liikenne voidaan ohjata turvallisesti raitiotien yli.

Tonteille ajoa pyritään järjestämään raitiotiekadun kanssa poikittaisilta kaduilta ja vähentämään ajoyhteyksiä suoraan raitiotiekadulta. Osa raitiotiekadun tonttiliittymistä muuttuu raitiotien toteuttamisen myötä nk. suuntaisliittymiksi, joissa on mahdollista ajaa tontille oikealle kääntyen ja ajaa tontilta pois oikealle kääntyen. Tämänhetkisen suunnitelmaluonnoksen mukaan tonteille ajoa joudutaan järjestelemään raitiotien myötä Lielahden Sellukadulla ja Turvesuonkadulla. Ylöjärvellä Mastontien ja Sauriontien välisellä osuudella Mikkolantietä tulee lähes kaikkien kiinteistöjen ajoyhteyksiin muutoksia. Tonttien ajoyhteydet eivät muutu raitiotien toteuttamisen vaikutuksesta

Tuleeko Ratikkakatujen reunoille puita?

Katualueelle pyritään sijoittamaan mahdollisimman paljon puita, sillä puut lisäävät viihtyisyyttä ja parantavat ilmanlaatua. Puut pyritään ensisijaisesti sijoittamaan ajoradan ja pyörätien väliin, jolloin kävelijät ja pyöräilijät saavat kulkea kauempana moottoriajoneuvoista. Puiden sijoittumiseen vaikuttavat mm. katutilan leveys, turvallisen katuliikenteen näkemävaatimukset, kaupunkikuvalliset ja historialliset näkökulmat sekä kunnallistekniikan sijoittuminen.

Millaisia pyöräteistä tulee?

Raitiotielinjan varrelle suunnitellaan laadukkaat pyörätiet, jossa pyöräliikenne on eroteltu jalankulusta. Suunnittelussa noudatetaan Tampereen ja Ylöjärven tavoitteita ja pyöräteiden mitoitukseen liittyviä ohjeistuksia.

Millaisia pyöräpysäköintipaikkoja Ratikkareitin varrelle tulee?

Jokaisen raitiotiepysäkin yhteyteen toteutetaan vähintään 40 pyöräpysäköintipaikkaa. Vaihtopysäkeillä ja vilkkaimmilla pysäkeillä varaudutaan suurempaan pyöräpysäköinnin määrään. Hankesuunnitelman kartoilla on alustava esitys raitiovaunupysäkkien yhteyteen toteutettavan pyöräpysäköinnin sijainnista ja paikkamääristä. Pyöräpysäköinnin tarkempi toteutustapa ja paikkamäärä suunnitellaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa.

Tuleeko Ratikkapysäkeistä esteettömiä?

Raitiotien pysäkkilaiturit suunnitellaan esteettömiksi. Pysäkkilaiturin ja vaunun väli on vain neljä senttimetriä, eikä kynnystä ole. Pysäkeillä on hyvä valaistus ja ohjaava laatoitus näkörajoitteisia varten. Myös pysäkeille johtavat jalankulkuyhteydet suunnitellaan esteettömiksi. Jokaisella raitiovaunupysäkillä on radan ylitykseen vähintään yksi valo-ohjattu ylitys, joka toimii suojatienä, mikäli valo-ohjaus ei toimi.

Ratikkaa täydentävät bussilinjat

Bussiliikenteen suunnittelusta vastaa Nysse, joka suunnittelee Ylöjärven joukkoliikenteen linjaston yhdessä asukkaiden kanssa noin 2–3 vuotta ennen Ratikkaliikenteen käynnistämistä Ylöjärven ja Hiedanrannan välillä.

Voisiko osa liityntäbusseista jäädä jo Leijapuistoon, jotta matkustaja voisi vaihtaa jo siellä Ratikkaan?

Ylöjärven raitiotiesuunnittelussa on panostettu vaihtopysäkkiin ja sen toteuttamiseen Soppeenmäen pysäkille. Tavoitteena on, että vaihtaminen bussista Ratikkaan olisi mahdollisimman helppoa ja saumatonta. Kun kaikki liityntälinjat tulevat samalle vaihtopysäkille, on vaihtaminen myös bussilinjasta toiseen helppoa ja vaivatonta. Näin on mahdollista toteuttaa myös yhteydet Ylöjärven sisällä eri asuinalueelta toiselle. Matkustaja voi halutessaan vaihtaa Ratikkaan jo Leijapuistossa, mutta vaihdot aikataulutetaan toteutettavaksi Soppeenmäessä. Soppeenmäen alustavassa katusuunnittelussa on varauduttu myös linja-autojen kääntöpaikkaan. Ratikan myötä Kuruntieltä poistuvat Leijapuiston ja Soppeenmäen väliset liikenneympyrät, joissa auton saisi käännettyä.

Kulkeeko bussi edelleen Vaasantietä niin, että Nauhatehtaalla on pysäkki?

Tässä vaiheessa ei ole vielä varmuutta, jääkö Vaasantielle Nauhatehtaan kohdalle Nysse-liikenteen joukkoliikennepalvelua bussiliikenteellä. Nykyisellään Nauhatehtaan bussipysäkiltä on matkaa Teivon mahdolliselle Ratikkapysäkille noin 800 metriä, Myllypuronkadun bussipysäkille noin 900 metriä tai Ylöjärventien bussipysäkille alle 600 metriä. Etenkin matka Ylöjärventien bussipysäkille on vielä kohtuullinen, etenkin jos Ylöjärventielle tullaan järjestämään tiheästi liikennöityä liityntäliikennettä esimerkiksi Hiedanrannan Ratikkapysäkille.

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa hyväksyttyjen linjastosuunnitteluperiaatteiden mukaan tiivisti asutuilla alueilla matka pysäkeille tai pysäkkien välillä voi olla enintään 600 metriä, mikäli sillä saavutetaan tiheä vuorotarjonta. Vielä ei pystytä kertomaan, miten liikennepalvelu tultaisiin Ylöjärven Ratikka-aikana toteuttamaan.

Miten Vihattulasta pääsee Ratikalle?

Jo nykyään Vihattulan lähellä Tampereen Ryydynpohjasta on liityntäliikennettä bussilla Ratikalle. Linja 21 kulkee arkisin ja lauantaisin 15 minuutin vuorovälillä ja sunnuntaisin 30 minuutin välein Ryydynpohjasta Hiedanrannan Ratikkapysäkille. Vihattulan alueelta on mahdollista kulkea Ryydynpohjan päätepysäkille. Tällä hetkellä ei ole tehty linjastosuunnittelua Ylöjärven Ratikka-aikaan, eli vielä ei pystytä sanomaan, miten Vihattulan alueelta yhteys Ratikkapysäkille muodostuisi.

Miten Lamminpäästä pääsee Ratikalle?

Lamminpään joukkoliikennepalvelu pohjautuu nykyisellään useamman eri linjan palveluun ja nykyinen huippupalvelu on Myllypuronkadulla. Syksyllä 2026 Lamminpään alueella palvelevat linjat 29 ja 80 ja Myllypuronkadulla muun muassa linja 4, jolla mahdollistetaan yhteys Hiedanrantaan Ratikkapysäkille. Vielä ei osata sanoa, miten yhteys Lamminpään alueelta muodostuisi Ratikkapysäkille raitiotien rakentamisen jälkeen (arviolta vuonna 2036).