13.5. Runkomelu ja tärinä
13.5.1. Vaikutusten arviointi
Tampereen raitiotien aiheuttamat tärinä- ja runkomeluvaikutukset arvioidaan, ja hallintatoimenpiteet suunnitellaan muun muassa maaperäolosuhteiden, käytettävän kaluston, rakennusten perustamistavan, iän sekä häiriöherkkien toimintojen ja laitteiden mukaan. Riskialueet rajataan suunnittelun edetessä tarkentuneiden maakamaratietojen ja kalustotiedon perusteella. Olemassa olevien rakennusten perustamistavat kartoitetaan rakennusvalvonnan aineistojen perusteella. Vireillä olevien asemakaavojen tulevien rakennusten perustamistavat kartoitetaan saatavilla olevien tietojen perusteella. Vaikutusten arvioinnissa tulee hyödyntää Tampereen raitiotien mittauksista saatuja tuloksia, jotka on esitetty luvun lopuksi.
13.5.2. Ohjearvot
Tärinä
Raitiotieliikenteen aiheuttaman tärinän arvioinnissa käytetään VTT:n tiedotteissa 2569 ”Ohjeita liikennetärinän arviointiin”, 2278 ”Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta” ja 2425 ”Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi” annettuja ohjearvoja. Suositeltava tavoiteraja raitiotien läheisyydessä olevien rakennusten sisätiloissa värähtelyn enimmäisarvolle on uusilla maankäytön alueilla 0,3 mm/s ja vanhoilla maankäytön alueilla 0,6 mm/s. Pystyvärähtely tai vaakavärähtely ei saa ylittää ohjearvoa missään rakennuksen kerroksessa tai lattiassa. Jos kyseessä ei ole asuinrakennus tai tiloja käytetään toimintaan, jossa liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, värähtelyn ohjearvo voi olla kaksinkertainen. Tärinäherkillä laitteilla ja toiminnoilla on laitevalmistajan ja toimittajan tärinärajoitukset, jotka pitää huomioida raitiotietä suunniteltaessa toimintojen läheisyyteen.
Runkomelu
Runkomelu on rakennukseen välittyvää korkeataajuista värähtelyä, joka havaitaan sisätiloissa matalana äänenä. Runkomeluna havaittava värähtely kulkeutuu parhaiten kalliossa ja jäykkyydeltään suurissa maakerroksissa.
Raitiotieliikenteen avoradoilla aiheuttaman runkomelun arvioinnissa ohjearvona pidetään asuinrakennuksissa ja hiljaisuutta vaativissa tiloissa (esim. konserttisalit, teatterit) Suomessa yleisesti käytettyä VTT:n ehdottamaa arvoa LpASmax ≤ 35 dB, (Talja, A. Saarinen, A. 2009). Jos kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on raitiotien suunnittelussa syytä käyttää ohjearvoa LpASmax ≤ 30 dB. Muuhun käyttöön tarkoitetuissa tiloissa runkomelun ohjearvo on 45 dB.
13.5.3. Hallintatoimet
Raitiotiejärjestelmän runkomelua ja tärinää hallitaan kiskonkiinnityksessä käytettävillä ratkaisuilla ja materiaaleilla sekä raidelaatan ja pölkkyjen alle asennettavilla runkomelueristeillä.
Tärinä
Ensimmäisten mittausten perusteella Tampereen raitiovaunuliikenteen aiheuttama tärinä ei aiheuta raitiotien lähellä oleville rakennuksille tai rakenteille rakenteellista riskiä, jos rakenteiden kuten välipohjien mahdollista resonanssia ei huomioida.
Rakenteiden resonanssin aiheuttama voimistuva tärinä tulee huomioida alle 50 metrin etäisyydelle raitiotiestä rakennettavien rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa kaikissa maaperissä. Rakenteissa ja rakennuksissa tulee välttää rakenteiden ominaistaajuutta 15-25 ja 50-80 Hz välillä.
Runkomelu
Runkomelun hallintatoimenpiteinä voidaan pitää runkomelun vaimentamiseen soveltuvia eristeitä, raitiovaunun nopeusrajoituksia sekä hyvää kunnossapitoa.
Ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa raitiotien runkomeluvaikutusten arvioinnissa routaeristelevyn vaimentava vaikutus on otettu huomioon sopivissa kohteissa. Routaeristelevyn vaimentava vaikutus on todettu VTT:ltä tilatuin laskelmin.
Routaeristelevy vaimentaa runkomelua yli 51 Hz taajuusalueella. Vaimennukseen vaikuttavat maaperä ja routaeristelevyn paksuus. Laskentojen perusteella routaeristelevy vaimentaa runkomelua kohteesta riippuen 0-21 dB. Routaeristelevyn vaimentava vaikutus on parhaimmillaan kun kallio on 0,2-1,2 m etäisyydellä kiintoraidelaatasta.
Runkomeluriski tulee arvioida VTT:n esittämän laskennallisen arvioinnin mukaisesti, kun rakennus on alle 30 metrin etäisyydellä raitiotiestä ja maaperä on kovaa savi-, siltti- tai moreenimaata, jonka leikkausaallonnopeus on yli 200 mm/s sekä kun raitiotie tai rakennus on perustettu kalliolle.
Ensimmäisten mittausten perusteella VTT:n esittämää laskennallista arviointia ei ole tarpeen tarkentaa. Runkomeluvaikutukset tulee arvioida ja hallintatoimenpiteet suunnitella VTT:n tiedotteen 2468 mukaisesti. Riskivyöhykkeen laajuus riippuu alueen maa- ja kallioperästä sekä vaunun liikennöintinopeudesta ja on selvitettävä aina tapauskohtaisesti.
13.5.4. Yhteenveto mittausten tuloksista
Taulukossa 13.5.4 on esitetty yhteenveto raitiotieliikenteen tärinä- ja runkomelumittausten tuloksista. Tehdyssä tärinä- ja runkomeluselvityksessä on määritetty runkomelun ja tärinän hallintatoimenpiteitä. Selvitysten perustana olleisiin laskelmiin liittyy kuitenkin epävarmuutta johtuen esimerkiksi paikallisista maaperäolosuhteista, lohkareista, kallionpinnan vaihteluista ja radan epäjatkuvuuskohdista.
| Ratatyyppi | Pohjamaa | Tärinä | Runkomelu |
| Sepeliraide | Savi | Värähtelyn taajuusalue 18-21 Hz jokaiseen suuntaan. Värähtely välittyi vain alle 10 metrin päähän koeajojen aikana eristetyllä pehmeällä maalla. | Runkomelua aiheuttava värähtely ei mittauksien perusteella välittynyt pehmeää maata pitkin. |
| Hiekka | Merkittävimmät taajuusalueet 10-30 metrin etäisyydellä radasta ovat 15-25 ja 50-80 Hz. Värähtelyn huippuarvojen vaihteluväli 30 metrin päässä radasta on 0,16-0,40 mm/s. Rakennuksiin, jotka rakennetaan alle 30 metrin päähän radasta suositellaan tehtävän resonanssiin perustuva tärinätarkastelu. | Tärinämittauksista arvioitu runkomelu on raitiotien vieressä jokaisella tarkastetulla etäisyydellä alle Suomessa käytetyn runkomelun ohjearvon. Runkomelun merkittävin taajuusalue on mittauksien perusteella 50-80 Hz. | |
| Kallio | Tärinä ei välittynyt mittauksissa kalliota pitkin 5 metrin päähän radasta. | Runkomelu voi välittyä kalliota pitkin rakennuksiin, vaikka värähtelyä ei mittauksissa esiintynyt. Kun rata ja alle 30 metrin päässä oleva rakennus perustetaan kallionvaraisesti (alle 3m maata radan ja kallion tai rakennuksen ja kallion välissä) tulee rakennuksesta tehdä runkomeluselvitys. | |
| Kiintoraide | Savi | Tärinä ei välittynyt yli 15 metrin päähän kiintoraiteen mittauksissa. Tärinän taajuusaluetta ei saatu selvitettyä. Taajuusalue tulee selvittää tulevien rakennusten resonanssiin perustuvaa tärinätarkastelua varten | Runkomelua aiheuttava värähtely ei mittauksien perusteella välittynyt pehmeää maata pitkin yli 15 metrin päähän. |
| Hiekka | Tärinä ei välittynyt yli 15 metrin päähän kiintoraiteen mittauksissa. Tärinän taajuusaluetta ei saatu selvitettyä. Taajuusalue tulee selvittää tulevien rakennusten resonanssiin perustuvaa tärinätarkastelua varten. | Runkomelumittauksien perusteella Hämeenkadulla 14 metrin päässä raitiotiestä runkomelu alittaa Suomessa käytetyn runkomelun ohjearvon (35dB). Runkomelun merkittävin taajuusalue on mittauksien perusteella 64-80 Hz. | |
| Kallio | Tärinä ei välittynyt yli 15 metrin päähän kiintoraiteen mittauksissa. Tärinän taajuusaluetta ei saatu selvitettyä. | Runkomelu voi välittyä kalliota pitkin rakennuksiin vaikka värähtelyä ei saatu mitattua. Kun rata ja alle 30 metrin päässä oleva rakennus perustetaan kallionvaraisesti (alle 3m maata radan ja kallion tai rakennuksen ja kallion välissä) tulee rakennuksesta tehdä runkomeluselvitys. |
Muokattu viimeksi:
Muutoshistoria:
13.5. Runkomelu ja tärinä
08.12.2021 Luku lisätty ohjeeseen kokonaisuudessaan.
13.5.1. Vaikutusten arviointi
18.03.2024 Vaatimuksia täydennetty
13.5.2. Ohjearvot
12.12.2022 Lisätty julkisivun ilmaääneneristävyyteen liittyvä ohjeistus.
18.03.2024 Vaatimuksia täydennetty
13.5.3. Hallintatoimet
18.03.2024 Vaatimuksia täydennetty